Adhd altistaa addiktioille
Adhd altistaa riippuvuudelle tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin. Adhd:n varhainen tunnistaminen vähentää riskiä päihdeaddiktioille. Adhd altistaa myös toiminnallisille riippuvuuksille, kuten peli-, seksi- ja someriippuvuuksille. Päihdeaddiktioiden hoitolinjauksissa on edistytty huomattavasti viime vuosina.
Addiktiolla tarkoitetaan pakonomaista ja hallitsematonta käyttäytymistä, joka liittyy joko päihteisiin tai johonkin toimintaan. Tällainen käytös muodostuu elämän keskipisteeksi, ja se jatkuu haitoista huolimatta. Sytykkeen addiktion kehittymiselle muodostaa päihteen aikaansaama aivojen palkitsemisjärjestelmien toistuva aktivoituminen.
Pitkäaikaisen addiktion myötä etuotsalohkon toiminnanohjaus heikkenee ja aivojen stressijärjestelmät herkistyvät. Nämä muutokset johtavat kielteisiin fyysisiin ja emotionaalisiin oireisiin, joita päihdekäytön jatkamisen koetaan lievittävän.
Adhd:llä ja päihdehäiriöllä on todettu geneettistä päällekkäisyyttä, mutta tutkimus on tässä vielä varsin alkuvaiheessa. Adhd:n oireista etenkin impulsiivisuus, ylivilkkaus ja halu kokeilla uusia sekä jännittäviä asioita altistavat päihdekäytölle.
Jotkut kokevat päihteen rauhoittavan pään sisäistä levottomuutta ja auttavan keskittymisessä. Psykologisesti häpeään liittyvät seikat (toistuvat epäonnistumiset, vaikeudet opiskelussa ja työssä, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa) voivat lisätä alttiutta päihdeongelmalle.
Adhd:n ja päihteiden liitto
Adhd-oireisilla henkilöillä on 2–3 kertaa todennäköisempää kehittää päihdehäiriö kuin niillä, joilla ei ole adhd:tä. Adhd-oireisista nuorista noin 25 %:lla ja aikuisista noin 50 %:lla esiintyy alkoholin tai huumeiden väärinkäyttöä elämänsä aikana.
Toisaalta niistä nuorista, joilla on päihdehäiriö, noin puolella on adhd ja aikuisista noin neljäsosalla. Henkilöllä, jolla on päihdehäiriö ja adhd, päihdehäiriö voi alkaa nuorempana, kehittyä nopeammin haitallisesta käytöstä päihdeaddiktioksi ja on suurempi riski toipumisen aikana repsahduksille.
Useat tutkimukset tukevat näkemystä, että varhainen stimulanttihoidon aloittaminen lapsuuden adhd:ssä voi estää päihdehäiriön kehittymistä. Mikään tutkimus ei ole osoittanut, että stimulanttihoito lisäisi päihdehäiriön kehittymisen riskiä.
Adhd:n ja päihdehäiriön yhdistelmä lisää kuolleisuuden riskiä viisinkertaiseksi verrattuna perusväestöön. Päihdehäiriö myös vaikeuttaa adhd-oireita, lisää impulsiivisuutta ja heikentää vastetta adhd-lääkkeille.
Pakonomainen käyttäytyminen
Toiminnalliset riippuvuudet muistuttavat monella tapaa päihderiippuvuuksia. Niissäkin hallinta on heikentynyttä, muut kiinnostuksen kohteet väistyvät ja toiminta jatkuu haitoista huolimatta. Uudessa tautiluokituksessa omat koodinsa on vain rahapeliriippuvuudella ja videopeliriippuvuudella. Muita toiminnallisia riippuvuuksia voi kehittyä suhteessa ruokaan, ostamiseen, someen ja seksiin.
Raha- ja videopeliriippuvuudessa on viime aikoina löydetty yhteyttä adhd:hen. Adhd:ssä peliriippuvuus on todennäköisempää kuin perusväestössä, mutta myös toisinpäin: peliriippuvuudessa adhd:n mahdollisuus on todennäköisempää.
Hoidon kulmakivet
Vuonna 2018 julkaistun kansainvälisen konsensuslausuman mukaan adhd tulisi seuloa kaikilta, joilla on päihderiippuvuus. Nykyisen tutkimusnäytön valossa päihdehäiriöisen adhd:n hoitaminen on suositeltavaa ja lausuman mukaan suositellaan adhd:n ja päihdehäiriön samanaikaista hoitoa.
Lääkkeistä suositeltavimpia ovat pitkävaikutteiset stimulantit ja alkoholiriippuvuudessa atomoksetiini. Adhd:n ja päihdehäiriön hoito on syytä keskittää julkisen terveydenhuollon poliklinikoille, joissa hoitoa voidaan seurata tiiviimmin. Hoitoon on syytä yhdistää lääkkeettömät hoidot sekä adhd:n että päihdehäiriön osalta.
